Ne miesten tasa-arvo-ongelmat

Mitä tasa-arvon ongelmia miehillä on? Mediasta saa käsityksen, ettei sellaisia ole olemassakaan, ne ovat miesten itsensä aiheuttamia tai ainakin naisilla menee niissä asioissa huonommin. Miesten tasa-arvopuhetta jopa naurunalaistetaan. Tässä blogikirjoituksessa listataan ongelmia, jotka koskevat raskaimmin nimenomaan miehiä. Nyt käsitellään Suomen tilannetta, mutta tasa-arvotilanne on saman kaltainen kaikissa länsimaissa. Tämä on pitkä kirjoitus.

Miehet elävät puoli vuosikymmentä lyhyemmän elämän kuin naiset. Eliniänodotteen ero on tällä hetkellä 5,3 vuotta miesten tappioksi. Jos naisen elämä on koko vuoden mittainen, miehen kuolinpäivä on 8. joulukuuta. Näin isoon eroon ei ole biologista syytä ja historiallisesti ero eliniänodotteessa ei ole ollut näin suuri. Sen koommin länsimainen kulttuuri on muuttunut ja naisten hengissä pysymisestä kannetaan huolta eri tavalla kuin miesten.

Mies päätyy itsemurhaan yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin nainen. Yli 75 % itsemurhan tehneistä on miehiä. Alle 50-vuotiaiden miesten yleisimpiä kuolinsyitä on itsemurha. Ero kasvaa iän myötä. Työikäinen mies tappaa itsensä kolme kertaa todennäköisemmin kuin nainen. Vanhuksilla ero on vielä suurempi, nelinkertainen. Tämä siitäkin huolimatta, että vanhoja miehiä on elossa vähemmän kuin naisia. Miltä tämä näyttäisi, jos sukupuolet olisivat toisinpäin? Pysäyttäisimmekö koko yhteiskunnan ja pohtisimmeko, miten naisten tilanne saataisiin inhimilliseksi? Olemassa oleva itsemurhien ehkäisyohjelma ei huomioi sukupuolta mitenkään.

Antaisivatko nuivat reaktiot entistä suuremman syyn korkata kossu?

Miehet kärsivät päihdeongelmista paljon naisia enemmän. Miehiä myös kuolee alkoholin käytön seurauksena kolme kertaa niin paljon kuin naisia. Huumeiden yliannostukseen ja muihin huumeisiin liittyviin syihin miehiä kuolee neljä kertaa enemmän. Miksi mies turvautuu päihteiden käyttöön niin paljon hanakammin? Jos mies sitten puhuisi tunteistaan, siis niistä negatiivisista, niin kuunneltaisiinko häntä vai antaisivatko nuivat reaktiot entistä suuremman syyn korkata kossu? Monien miesten tarinoissa toistuu kokemus, että miehen halutaan puhuvan niistä tunteista, joita muut haluavat kuulla. Ne mukavat tunteet eivät ole niitä, jotka ajavat vetämään nupin tunteettomaan tilaan.

Peruskoulun päättäneistä nuorista, jotka eivät osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa on suurin osa poikia. Miehiä on vankiloissa yli kymmenen kertaa enemmän kuin naisia. Jostakin syystä miehen todennäköisyys syrjäytyä opinnoista ja päätyä elämänsä aikana vankilaan on aivan eri luokkaa kuin naisen. Pitkäaikaistyöttömistä 60 % on miehiä ja toimeentulotuen piirissä on eniten miehiä. Syrjäytyneisyys, väkivalta, asunnottomuus ja päihdeongelmat ovat yhteydessä rikoksiin, rikoksen uhriksi joutumiseen ja vankilakierteeseen. Toisaalta miehille annetaan pidempiä tuomioita samoista rikoksista, joista nainen pääsee vähemmällä.

Häpeä estää hakemasta apua ja saattaa pitää kadulla loppuun asti.

Neljän asunnottoman joukossa on kolme miestä ja yksi nainen. Miehen riski joutua kadulle ja jäädä sinne on kolme kertaa suurempi. Tarkkaa syytä niin erilaisiin elämänpolkuihin ei tiedetä. Usein kuvioon liittyvät päihteet. Tosin ne tulevat mukaan yleensä syrjäytymiskierteen jo alettua. Asunnottomuuden taustalla, kuten myös päihteidenkäytön ja itsemurhien, on syitä, jotka eivät heti avaudu.

Kyseessä saattavat olla kulttuuriset syyt, joiden vuoksi mies kokee olevansa luvattomalla tavalla heikko, jos hän hakee apua. Tai hakeutuu lääkäriin. Tai pyytää läheistä kuuntelemaan. Tai näyttää ylipäätään minkäänlaista haavoittuvuutta. Häpeä estää hakemasta apua ja saattaa pitää kadulla loppuun asti. Viime aikoina on alettu korostaa asunnottomien naisten asemaa ja sitä on perusteltu erityishaavoittuvuudella. Vähemmistö on nostettu tärkeydessä muiden asunnottomien yli sukupuolen perusteella, vaikka miehiä on kadulla kolme kertaa enemmän. Tämä kerroin kolme toistuu pahoinvoinnin yhteydessä monessa kohtaa.

Mediassa käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa jatkuvasti. Raa’an fyysisen väkivallan uhri on kuitenkin yleensä mies. Tämä jää kertomatta. Suurimmassa väkivallan riskissä ovat parikymppiset miehet. Miehen riski tulla tapetuksi on yli kaksinkertainen naiseen verrattuna. Lähisuhteissa naiset ovat yhtä väkivaltaisia kuin miehet. Tästä faktasta levitetään aktiivisesti väärää kuvaa. Istanbulin sopimus, jota on laajasti juhlittu naisten oikeuksien riemuvoittona, suojelee vain naisia. Yhteiskunnalliset toimenpiteet, joilla perheväkivaltaa ehkäistään, suojelevat naista ja syyttävät miestä. Myös väkivaltaista naista puolustetaan ja myös hakattua miestä syytetään. Miehiin kohdistuvaa perheväkivaltaa ei aina edes tunnusteta olevan olemassa. Laajalti käytetty Duluthin malli lähtee siitä, että perheväkivalta on miehen tekemää väkivaltaa naista kohtaan siksi, että nainen on nainen. Tuoreeltaan Yle toisti myyttejä perheväkivallasta ja syyttää koko yhteiskuntaa naisvihasta.

Suomalaisten kouluissa sukupuolten tasa-arvo on kaikkien teollisuusmaiden huonoin. Jostain syystä koulujärjestelmä palvelee tyttöjä paremmin kuin poikia. On väitetty, että peruskoulu on viritetty tyttöjen kehitysvaiheiden mukaan ja tästä syystä useat pojat putoavat kelkasta. Pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin ja se tulisi ottaa huomioon. Tässä selitysmallissa pojat jäävät negatiiviseen valoon kehittymättöminä, vaikka sinänsä psykologiselta pohjalta selitys on tavallaan perusteltu.

Feministiset uskomukset miehistä nyt vain ovat sellaisia.

Toinen versio on, että poikien kehitys jätetään huomiotta. Heitä kohdellaan huonommin, heille annetaan tyttöjä huonompia arvosanoja samasta suorituksesta ja heitä rohkaistaan vähemmän. Tutkimustuloksista nähdään, että kun opettaja ei tiedä kenen koetta hän pisteyttää, laskevat tyttöjen arvosanat yhden kokonaisen numeron. Kysyttäessä asiaa peruskouluikäisiltä vaikuttaa, että valtaosa pojista kokee tulevansa tyttöjä huonommin kohdelluksi.

Harva opettaja syrjii poikia tahallaan, mutta voiko ilmapiiri olla yleisellä tasolla negatiivinen miessukupuolta kohtaan? Syrjintä voi olla tiedostamatonta. Vuonna 2016 Suomen kaikille 9-luokkalaisille jaettiin pamfletti nimeltään “Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”. Feminismi on ideologia, joka avoimesti syyttää, alentaa ja demonisoi miehiä. Feministiset uskomukset miehistä nyt vain ovat sellaisia. Opetushallituksessa valtaa käyttävät feministit halusivat tuoda ideologiaansa nuorille, jotka ovat muodostamassa maailmankuvaansa. Jos etsitään todisteita miesvastaisuudesta, niin mikä sen savuavan aseen pitäisi olla, jos ei tämän?

Hyvät oppimistulokset voidaan saavuttaa ilman sukupuolten epätasa-arvoa. Viro on tästä hyvä esimerkki. Tulokset ovat Suomea paremmat, mutta sukupuolten välillä ei ole massiivista eroa. Tällä hetkellä korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmasosaa on naisia. Tätä ei pidetä julkisuudessa tasa-arvo-ongelmana. Kun sukupuolijakauma oli toisinpäin, miesenemmistöä pidettiin naisten sortamisena.

Miesten yleinen terveydentila on huonompi kuin naisten. Yleisin syöpä on miesten eturauhassyöpä. Naisten yleisiä syöpiä, eli rinta- ja kohdunkaulan syöpää, seulotaan, mutta miesten eturauhassyöpää ei. Tämänhetkisillä tutkimusmetodeilla ei ole syytä miksi eturauhassyöpää ei seulottaisi. Siihen ei vain ole motivaatiota. Terveys on yksi suurimpia tekijöitä, jotka vaikuttavat miesten dramaattisesti lyhyempään elinajanodotteeseen. Miehille kasaantuvat ylipäätään useimmat ennenaikaiset kuolemat. Sekä fyysisellä että henkisellä terveydellä on niissä merkittävä rooli.

Tämä fakta lakaistiin maton alle kaikissa suurissa medioissa ikään kuin sitä ei olisi olemassa.

Koronavirus on tappanut miehiä kaksi kertaa niin paljon kuin naisia. Oli alusta asti selvää, että virus on miehille paljon vaarallisempi kuin naisille. Hengitystieinfektiot tuppaavat olemaan miehille kuolettavampia. Tämä fakta lakaistiin maton alle kaikissa suurissa medioissa ikään kuin sitä ei olisi olemassa. Suomessa terveysasioista vastuuta kantava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL myönsi pitkin hampain vasta asiaa erikseen kysyttäessä, että miehen riski kuolla koronaan on suurempi. Sen sijaan kaikki valtamediat korostivat naisen raskaampaa kärsimystä.

Perustelut vaikuttavat keksityiltä, sillä viranomaislähteet eivät ole vahvistaneet, että perheväkivalta olisi lisääntynyt räjähdysmäisesti, myöskään naisten kokema. Päin vastoin, poliisin toteamat perheväkivaltatapaukset vähenivät 6 %. Naisten tekemä äärimmäinen väkivalta sen sijaan lisääntyi. Turvakodit eivät ole täyttyneet naisista aiempaa enempää. Mediat antavat korona-ajan perheväkivallasta täysin epärealistisen kuvan. Lisäksi on keksitty hankalasti todistettavia väitteitä esimerkiksi naisten tekemästä emotionaalisesta työstä, jota miehet oletettavasti eivät tee. Miesten kaksi kertaa korkeampi koronakuolleisuus ei median mukaan ole tasa-arvon epäkohta, vaan johtuu miesten omista elintavoista. Oma moka siis. Toimenpiteitä miesten korkeamman riskin huomioimiseksi ei ole tehty. Sitä ei myöskään ole otettu huomioon rokotusohjelmassa.

Korona on levinnyt työpaikoilla varsinkin rakennusalalla. Työmaat ovat lähes täysin miesvaltaisia ja miehet ovat sukupuolensa vuoksi korkeammassa riskiryhmässä. Erityisiä toimenpiteitä miesten suojaamiseksi ei ole tehty. Rakennustyömaiden tartuntaryppäistä uutisoidaan täysin sukupuolineutraalisti.

Työelämässä miesten tapaturmakuolleisuus on suurempi kuin naisten. Yli kymmenen kertaa kertaa suurempi. Miehet tekevät perinteiseen tapaan raskaimmat ja vaarallisimmat työt. Työntekijöitä kuolee tapaturmissa, mutta myös raskaan työn aiheuttamiin ammattitauteihin. Naisten kokemaa väkivaltaa esimerkiksi hoitotyössä pidetään tasa-arvo-ongelmana, mutta miesten tapaturmakuolleisuutta pidetään yleisenä työelämän ongelmana. Siihen ei suhtauduta sukupuolikysymyksenä siitä huolimatta, että lähes kaikki työssä kuolleista kuolleista ovat miehiä.

”Tämän lain tarkoituksena on – – edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.”

Lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä eivät ole sokeita syntyperälle. Huoltajuuskiistoissa äiti voittaa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin isä. On syytä epäillä, että taustalla on myytti kaikkien naisten hyvästä äitiydestä ja käsitys naisesta parempana lasten huoltajana. Laki mahdollistaa isyyshuijaukset. Jos nainen tietoisesti hankkiutuu raskaaksi toisen miehen kanssa ja antaa ymmärtää, että hänen oma miehensä on lapsen isä, on mies heikoilla. Jos mies ei saa tietää huijauksesta ja tee valitusta määräajan kuluessa isyyden tunnustamisesta, hän ei voi asialle mitään. Hän on velvollinen maksamaan elatusmaksuja vuosien ajan, vaikka kukaan ei väitä häntä lapsen isäksi.

Nainen saa lyhyemmän vankeusrangaistuksen kuin mies samasta rikoksesta. Naisten lyhyempiä tuomioita ei ole kirjattu lakiin, mutta käytäntö on tämä. Lisäksi laki tuntee käsitteen lapsensurma. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos äiti tappaa oman lapsensa, voi hän saada siitä lyhyemmän tuomion, kuin muusta taposta tai murhasta. Pitkän linjan juristi (nainen) kertoo, että jotkut naisasianajajat eivät suostu puolustamaan miestä, jota syytetään seksuaalirikoksista tai vaimonsa pahoinpitelystä.

Tasa-arvolaki nostaa naiset erityisasemaan jo ensimmäisessä luvussa. Kaikista laeista nimenomaan tasa-arvolaki tekee näin. ”Tämän lain tarkoituksena on – – edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä”.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut suurennuslasin alla, kun on käynyt ilmi, että se itse on viitannut kintaalla tasa-arvolain hengelle.

Valtion virkakoneisto ei ole tasa-arvoinen lainsäädännön eikä käytännön tasolla. Sosiaali- ja terveysnimisteriön tasa-arvoyksikön tasa-arvotilanne on tällä hetkellä 16-1 miesten tappioksi. 17 työntekijän mukaan mahtuu vain yksi mies. Tilanne on ollut samanlainen jo vuosia. Ajoittain se on pulpahtanut vaimeasti julkisuuteen, mutta tilanteen on annettu jatkua samanlaisena.

Taannoin THL perusti työryhmän valmistelemaan ohjeistusta huoltajuuspäätösten olosuhdeselvitysten laatimiseen. Selvityksellä on suuri merkitys siihen, kumman kodin tuomioistuin näkee sopivimpana lapselle. Työryhmään nimitettiin yhdeksän naista eikä ainuttakaan miestä. Huoltajuuskiistoissa miehet ovat jo ennestään altavastaajina ja nyt ohjeistusta oli valmistelemassa pelkästään naisia. Tilanne muuttui, kun Miesten tasa-arvo ry teki asiasta kantelun ja täysin toispuoleinen sukupuolijakauma sai julkisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut suurennuslasin alla, kun on käynyt ilmi, että se itse on viitannut kintaalla tasa-arvolain hengelle. Työryhmissä täytyy olla kumpaakin sukupuolta vähintään 40 %. Miesten kohdalla tämä ei ole toteutunut edes etäisesti.

Puolueet saavat puoluetukea, mutta siitä on ohjattava viisi prosenttia puolueen naisjärjestölle.

Miesjärjestöä puolueet eivät ole velvoitettuja tukemaan millään tavalla. Naisjärjestöt saavat vuosittain satoja tuhansia euroja tukea muiden valtion ohjaamien kanavien kautta. Vuonna 2020 naisjärjestöjen saama tuki oli 918 000 euroa. Sitä edeltävinä vuosina summa on ollut noin 300 000 euroa. Feminismin saaman nosteen myötä myös naisjärjestöjen tuki yli kaksinkertaistui. Miesjärjestöt eivät saa euroakaan.

Etuoikeutetut saadaan ohittaa tasa-arvotyössä. Tämä koskee siis jokaista poikaa ja miestä.

Yhdistyneet kansakunnat eli YK tunnustaa sekin feminististä tasa-arvokäsitystä. Toisin sanoen nainen nähdään aina miestä huonommassa asemassa, vaikka tosiasiat kertoisivat muuta. UN Women on surullisenkuuluisa miesvastaisista ulostuloistaan. Taannoin he levittivät somessa suosittua mantraa siitä, että pojat ovat ahdistelevia ja huonokäytöksisiä ja heidät pitää saattaa vastuuseen. Siis lapset. Nyt ei syytetä edes aikuisia miehiä, vaan kasvuiässä olevia lapsia. Pojat saavat tottua siihen, että he ovat lähtökohtaisesti syyllisiä.

Agenda 2030 on YK:n kunnianhimoinen suunnitelma globaalien ongelmien hoitamiseksi. Kestävän kehityksen 5. tavoite on ”Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen sekä tyttöjen ja naisten voimaannuttaminen”. Tämä herätti huomiota, koska pojat ja miehet oli ohitettu itsestään selvänä etuoikeutettuna ryhmänä, jolla ei voi edes olla ongelmia. Kun artiklaa tarkastelee lähemmin, ovat miehet näkymättömissä. Väkivalta naisia kohtaan täytyy lopettaa, miehiä ei mainita lainkaan. Tyttöjen sukuelimien silpominen täytyy lakkauttaa, poikien ei. Teknologia täytyy saada paremmin tukemaan ihmisten voimaannuttamista, mutta vain naisten. Tässä kohtaa viimeistään alkoi olla selvää, että YK ei ajattele tasa-arvoa yksilöiden välisenä asiana. YK jakaa ihmiset alistettuihin ja etuoikeutettuihin. Etuoikeutetut saadaan ohittaa tasa-arvotyössä. Tämä koskee siis jokaista poikaa ja miestä.

Kuka tuntee kuuluvansa yhteisöön, joka syyttää, vihaa ja halveksii?

Media suhtautuu miehiin lievästi sanottuna nuivasti. Mies -etuliitteiset haukkumasanat ovat arkipäivää. Setämies on legitiimiä kielenkäyttöä. Miehen sanomisia saa pilkata miesselittämiseksi. Miehet siirretään pois valokeilasta myös miesvaltaisissa asioissa ja esiin nostetaan nainen, sukupuolen takia. Miehiin kohdistuvista ongelmista puhutaan korostetun sukupuolineutraalisti. Haastateltavat saattavat puhua suoraa miesvihaa ja se julkaistaan silti ilman minkäänlaista haloota. Asioita esitetään paikkaansa pitämättömässä valossa. Perheväkivalta on vain miesten tekemää ja se johtuu miesten asenneongelmasta. Ei siis molempien osapuolten päihdeongelmista, mielenterveysongelmista, ylisukupolvisesta kierteestä ja personallisuuden häiriöistä. Nämä tekijät perheväkivallan taustalla todellisuudessa ovat. Median suhdetta miehiin voi kuvata sanoilla henkinen väkivalta. Journalistinen ala on korkeakouluissa vahvasti kallellaan feminismiin. Vuoden toimittajan sekä journalismipomon titteleille vuonna 2020 ei nimetty yhtä ainutta miesehdokasta.

Yleinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinvointiin. Tämä on ymmärretty psykologian piirissä kauan sitten. Naisten ongelmista syytetään yhteiskunnan väitettyä negatiivista suhtautumista naisiin. Yleinen ilmapiiri siis masentaa ja aiheuttaa mielenterveysongelmia. Tosiasiassa ilmapiiri on miestä kohtaan täysin murskaava. Tämä on yksi osatekijä itsemurhien, mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien takana. Kuka tuntee kuuluvansa yhteisöön, joka syyttää, vihaa ja halveksii?

Itsestään selvin asia on säästetty tämä kirjoituksen viimeiseksi. Yhteiskunta pakottaa jokaisen nuoren miehen kouluttautumaan sotilaaksi, tekemään palkatonta työtä vuoden tai olemaan nilkkapannan kanssa mielipidearestissa. Lakisääteinen asevelvollisuus on helpoin tasa-arvon este poistettavaksi. Kyse on lainsäädännöstä ja sitä voidaan muuttaa vaikka heti. Sitä varten ei tarvitse etsiä mystisiä rakenteellisia syitä.

Miksi näistä asioista ei puhuta? Miksi näiden esille tuominen aiheuttaa pilkkaa ja ivaa? Tunnetaanko miestä kohtaan empatiaa? Tehdään koe. Kuvitellaan, että koronavirus tappaa naisia kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Millainen mentaliteetti yhteiskunnalla täytyisi olla, että se ohittaisi tämän faktan ja keksisi piileviä tasa-arvon ongelmia, joita korona aiheuttaa miehille? Mitä jos naisia kuoli työelämässä 13 kertaa enemmän kuin miehiä? Entä jos naiset kärsisivät päihdeongelmista kertaluokkia enemmän ja heitä olisi asunnottomina kolme kertaa enemmän kuin miehiä? Miltä kuulostaisi, jos siinä tilanteessa alettaisiin puhua toksisesta feminiinisyydestä, joka aiheuttaa naisten ongelmat? Päihdeongelmainen, asunnoton, itsemurhaa hautova nainen onkin itse asiassa mieleltään myrkyllinen. Hänen ongelmansa ratkeavat, kun hän ymmärtää muuttua. Kuinka empatiakyvytön täytyisi naista kohtaan olla?

The best man can get – is not Gillette

Parranajovälineitä valmistava Gillette on käynnistänyt juuri uuden mainoskampanjan, jolla yritys aikoo sanojensa mukaan muuttaa maailmaa. Kampanjan tähtäimessä on, ajalle tyypilliseen tapaan, myrkyllinen maskuliinisuus. Tämän myyttisen taruolennon kukistamiseksi Gillette vaatii kaikkia miehiä kantamaan vastuunsa ja muuttamaan käytöstään. Gilletten mainoskampanja on herättänyt paljon kritiikkiä ympäri maailmaa, etenkin miesasia-aktivistien parissa.

Mitä vikaa on mainoksessa, jolla pyritään Gilletten ilmoituksen mukaan vastustamaan ahdistelua, kiusaamista ja väkivaltaa? Ahdistelu, kiusaaminen ja väkivalta eivät tietenkään ole hyväksyttäviä asioita. Niitä on pyrittävä kitkemään kaikin keinoin. Mainoksessa on se vika, että siinä kuvataan nimenomaan miehet ahdisteleviksi, ja väkivaltaisiksi kiusantekijöiksi. Tämä on yksiselitteisesti valhe. Ahdisteluun, kiusaamiseen ja väkivaltaan syyllistyvät tunnetusti naisetkin. Valtaosa miehistä on joka suhteessa kunnon ihmisiä, jotka eivät ole tehneet mitään pahaa kenellekään. Ylivoimainen valtaosa miehistä ei kiusaa, ahdistele tai käyttäydy väkivaltaisesti, eikä hyväksy sellaista käytöstä muutenkaan. Eikä tässä ole mitään uutta tai poikkeuksellista, vaan herrasmiesmäistä, jopa ritarillista, käytöstä on etenkin länsimaissa (jonne mainos on erityisesti suunnattu) ihannoitu jo vuosisatojen ajan. Gilletten perusteettomasti mustamaalamat kunnon miehet työskentelevät kovasti, pitävät tunnollisesti lähimmäisiensä hyvinvoinnista huolta ja kohtelevat kaikkia ympärillään herrasmiesmäisen kohteliaasti. He puolustavat, tukevat ja auttavat heikkoja ja syrjittyjä. He ovat kukin omalla tavallaan ja tyylillään miehekkäitä miehiä, eikä siinä ole yhtään mitään myrkyllistä tai ongelmallista. Toki mainoksessa todetaan, että jotkut (“some“, eli siis selvä vähemmistö) miehet olisivat jo ymmärtäneet muuttaa pahat tapansa, ja olisivat vihdoin alkaneet käyttäytyä ihmisiksi (epäilemättä koettuaan “valaistumisen” aamuisen parranajonsa lomassa), mutta valtaosan miehistä Gillette leimaa mainoksellaan aivan surutta ja täysin kiistattomasti (kiistäjiä on kyllä sittemmin riittänyt). On erittäin loukkaavaa antaa ymmärtää, että miesten enemmistön käytöksessään olisi (ollut) jotain moitittavaa. Nämä miehet eivät todellakaan tarvitse alentuvaa ohjailua, opastusta tai käytösopetusta miltään ylikansalliselta ja ylimieliseltä monialayritykseltä tai sen mainostoimistolta. Heillä ei ole mitään syytä muuttaa mitään tai muuttua millään tavoin, vaikka Gillette ei näytä hyväksyvän edes heidän olemassaoloaan. Kaikessa hiljaisuudessa juuri nämä miehet pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Todellinen tasa-arvo-ongelma on siinä, etteivät nämä miehet saa nyky-yhteiskunnassa sitä arvostusta ja kunnioitusta, jonka he ehdottomasti ansaitsevat. Jos Gillette haluaisi edistää mainonnallaan jotain hyvää, se jakaisi näille miehille tunnustusta, eikä mustamaalaisi heitä sukupuolensa perusteella huonosti käyttäytyviksi häiriköiksi. Miksi miehiä on niin vaikea esittää mainonnassa positiivisessa valossa?

Pahinta Gilletten mainoskampanjassa on se, että se leimaa kaikki miehet ryhmänä. Miehet ovat ainoa kansanryhmä, jonka kohdalla voidaan toimia näin ala-arvoisesti. Jos mistään muusta ihmisryhmästä esittäisi mainonnassa vastaavia negatiivisia yleistyksiä ja stereotypioita, joutuisi tekemisistään vastuuseen. Seurauksena olisi vihapuhesyytöksiä, irtisanomisia, julkisia anteeksipyyntöjä ja mahdollisesti jopa oikeudenkäyntejä. Tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ei voi olla sijaa tällaiselle kaksinaismoralismille. Niinpä Gilletten kampanjaa on arvioitava aivan samoilla kriteereillä, jolloin se on väistämättä todettava perusteitaan myöten seksistiseksi ja miesvihamieliseksi. Jopa vihapuheeksi ja kiihotukseksi kansanryhmää kohtaan. Gilletten mainoksen mukaan jokainen mies olisi henkilökohtaisesti vastuussa kaikkien muiden miesten käytöksestä. Näin asia ei tietenkään ole. Kollektiivisen syyllisyyden periaate ei kerta kaikkiaan kuulu länsimaiseen sivistys- ja oikeusvaltioon. Se on menneisyyden kaikuja 1900-luvun totalitaarisista diktatuureista. Jokainen mies, kuten jokainen nainenkin, vastaa vain omista tekemisistään ja tekemättä jättämisestään, ei kenenkään muun. Gilletten mainoksessa näkyy myös perinteisen miehiä kahlitsevan sukupuolistereotypian vaikutus. Tämän stereotypian mukaan miesten odotetaan itse kantavan vastuuta ja muuttavan maailmaa ihan omin avuin, ilman mitään empatiaa tai tukea. Miksi miesten pitäisi alistua jälleen kerran näin epäkiitolliseen ja raskaaseen rooliin? Jos maailmaa halutaan todella muuttaa tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi paikaksi jokaiselle, kaikkien on kannettava yhdessä kortensa kekoon. Naisilla on iso rooli miesten aseman parantamisessa ja päinvastoin.

img_20190116_215638_resized_20190116_095842377

Gilletten mainoskampanjan kriitikoille on vastattu perinteiseen tyyliin asettamalla heidän miehisyytensä kyseenalaiseksi ja kehottamalla heitä miehistymään. Näin ”nokkelat” kommentit kertovat eniten niiden esittäjien arvomaailmasta ja maailmankatsomuksesta. Miksi miehen pitäisi vain hiljaa alistua osaansa ja stoalaisesti ottaa loukkaukset vastaan? Eikö miehekästä ole juuri se, että pitää puolensa ja ottaa rohkeasti kantaa havaitsemiinsa yhteiskunnallisiin epäkohtiin? Gillette on itse huonosti käyttäytyvä ja ylimielinen koulukiusaajayritys, jonka öykkäröintiin ei miestenkään tarvitse enää 2010-luvulla mukisematta tyytyä. Näin murretaan jälleen yksi miehiä kahlitseva sukupuolistereotypia. Toiset Gilletten puolustajista ovat vastanneet kritiikkiin esittämällä epäilyksensä siitä, että kriitikot olisivat itse saattaneet syyllistyä epäasialliseen käytökseen. Käytännössä he siis antavat tukensa Gilletten pyrkimykselle mustamaalata kaikki miehet sukupuolensa perusteella häiriköiksi. Todellisuudessa kyse on tietenkin siitä, että Gilletten miehiin kohdistamat syytökset ovat perättömiä. Perättömistä syytöksistä suuttuminen on aivan oikeutettua ja perusteltua. Ja, kuten yllä tulijo todettua, on aina niitä, jotka yrittävät epätoivoisesti väittää, ettei mainoksessa olisi esitetty, mitä siinä nimenomaan esitettiin.

Leppoisampana palautteena Gilletten kriitikoita kohtaan on huomautettu, että kyse on vain yhdestä mainoskampanjasta. Mitä väliä yhdellä mainoksella lopulta on? Jos kyse todella olisi vain yhdestä mainoksesta, sillä ei olisikaan suurta väliä, mutta itse asiassa Gilletten mainoskampanja on vain pieni osa miesvihamielisyyden valtavirtaistumista. Pisara meressä. Niinpä Gillette ansaitsee kuulla kunniansa.

Tietenkin Gilletten mainoskampanjan taustalla on viime kädessä, maailmanparantamisen sijasta, kyyninen pyrkimys lisätä myyntiä ja parantaa yrityksen tulosta. Kun yrityksen mainoskampanja herättää vilkasta keskustelua ja suuria tunteita – puolesta ja vastaan, saa yritys halvalla paljon näkyvyyttä. Vastaavaa huomiota olisi vaikeaa ja kallista rahalla ostaa. Gilletten oletuksena on, että kaikesta negatiivisesta palautteesta huolimatta suuri osa potentiaalisista kuluttajista ei välitä kohusta mitään, vaan kauppaan mennessään ostaa iloisena julkisuuden kautta niin tutuksi käyneen tuotteen. Niinpä Gilletteen ei pure vain kriittisen palautteen antaminen, vaan sen tuotteet on asetettava boikottiin. Vain boikotti voi tuottaa toivotun tuloksen.

Gilletteen, kuten muihinkin yrityksiin, boikotin aiheuttama myyntilukujen lasku puree varmuudella. Se pakottaa yrityksen arvioimaan uudelleen toimintatapojaan ja mainontaansa. Kuluttaja on aina oikeassa, ja kuluttajalla on valtaa. Aiheesta on turha väitellä sen pidempään sosiaalisen median besserwissereiden ja maailmanparantajien kanssa. Pieni kulutuspäätös riittää, kunhan se pitää ja sen tekee tarpeeksi moni. Onneksi Gilletten järkyttävän ylihintaisille, laadultaan korkeintaan keskinkertaisille ja ympäristöä kohtuuttomasti kuormittaville kertakäyttötuotteille on olemassa runsaasti parempia vaihtoehtoja. Gillette tyytyköön kampanjansa puolustelijoilta keräämiinsä rahoihin.

Keski-ikäiset, valkoiset miehet ja tasa-arvovaltuutetun menetetty uskottavuus

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kommentoi eilen twitterissä YLE:n sivuilla julkaistua, toimittaja Kai Jaskarin kirjoittamaa, kolumnia seuraavasti:

 

Maarianvaara

Jos YLE:n kolumnin[i] ihan oikeasti vaivautuu lukemaan, selviää pian, ettei siinä kirjoiteta vain keski-ikäisistä valkoisista miehistä, vaan miesten kokemuksista ylipäätään. Niistä kai miehillä on vielä toistaiseksi oikeus puhua ja kirjoittaa? Varsin moni mies todella tuntee, että he joutuvat toistuvasti syyllistämisen ja mustamaalauksen kohteeksi nykyisessä tasa-arvokeskustelussa. Eikä miesten tuntemuksissa ole näinä aikoina mitään ihmeteltävää, ehdittiinhän sosiaalisessa mediassa eilisenä naistenpäivänä (8.3.2018) kansanedustaja Sanna Marinin (sdp.) johdolla pillastua jopa siitä, että Ilta-Sanomien naistenpäivän kunniaksi julkaisemassa jutussa suomalaiset julkkismiehet kehtasivat kehua naisia maasta taivaaseen. Miehiä ei ilmeisesti olisi saanut kansainvälisenä naistenpäivänä päästää ääneen lainkaan.

Marin

On häpeällistä, että tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara suhtautuu avoimen vähättelevästi ja ylimielisesti miesten, ja aivan erityisesti valkoisten keski-ikäisistä miesten, kokemuksiin ja heihin kohdistuvaan syrjintään ja seksismiin. Todellista tasa-arvoa voidaan lopulta rakentaa vain yhdessä, kaikkia osapuolia kuunnellen ja kunnioittaen. Kuten toimittaja Kai Jaskarin kolumnissa hienosti todetaan: Ilman miehiä tasa-arvo ei tule koskaan toteutumaan. Miesten sympatioita ja tukea ei voiteta syyllistämällä heitä.” Onko tämä tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mielestä liikaa vaadittu?

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran twitter-kommentti on ala-arvoinen ja seksistinen miehiä kohtaan. Se osoittaa, ettei hän ota miesten kokemuksia ja mielipiteitä lainkaan tosissaan ja että hän haluaisi mieluiten vaientaa miehet tasa-arvokeskustelussa. Samalla se on malliesimerkki siitä, että toimittaja Jaskari osuu kolumnissaan oikeaan: ”Muutenkin tuntuu siltä, että nykyisessä keskusteluilmapiirissä on sallittua töniä keski-ikäisiä miehiä ikään kuin sirkushuvina.”. Kun on mies, ja etenkin keski-ikäinen valkoinen mies, ei sukupuolten välisestä tasa-arvosta saisi edes puhua, eikä henkilökohtaisilla kokemuksilla ja mielipiteillä ole mitään arvoa. Ei ainakaan tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mielestä. Ihmisen kokemusten arvo riippuu siis maan keskeisimmän tasa-arvoviranomaisen mielestä hänen sukupuolestaan, iästään ja ihonväristään. Mistään tasa-arvosta ei siis ole tietoakaan. Tällaisella koulukiusaajan asenteella ei rakentavaa keskustelua tasa-arvosta edistetä, vaan ainoastaan syvennetään vastakkainasetteluja entisestään.

Tasa-arvovaltuutetun kannalta erityisen raskauttavaa on, että vasta viime marraskuussa tasa-arvovaltuutetun toimiston virallisella Twitter-tilillä kuitattiin uutinen kouluhenkilökunnan koulupoikiin kohdistaman seksuaalisen häirinnän yleisyydestä kutsumalla poikien kertomuksia kokemuksistaan ”pelleilyvastauksiksi”[ii]. Kun Twiitistä nousi kohu, se deletoitiin, mutta mitään anteeksipyyntöä häirinnän uhreiksi joutuneille pojille ei koskaan esitetty.

Näyttää sille, että tasa-arvovaltuutetun toimistolla vallitsee poikien ja miesten tasa-arvo-ongelmia vähättelevä ilmapiiri. Tasa-arvovaltuutettu hyväksyy vain sellaisen puheen tasa-arvosta, joka sopii hänen omaan, erittäin kapeaan käsitykseensä tasa-arvosta. Kaiken sellaisen tiedon, mikä järkyttäisi hänen ennakkoluulojaan, hän torjuu pois. Näin toimimalla tasa-arvovaltuutettu ylläpitää perinteistä miehisen sukupuoliroolin odotusta. Ongelmistaan ja kokemuksistaan avoimesti puhuvat ja ulkopuolista apua hakevat pojat ja miehet uhkaavat tuota ”vaikenevan miehen” stereotypiaa. Siksi heidät pitää vaientaa vähättelemällä ja häpäisemällä.

Toisin kuin tasa-arvokeskustelussa usein esitetään, eivät miehet, tai edes keski-ikäiset valkoiset miehet, ole suinkaan automaattisesti näiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi etuoikeutettuja ja yhteiskunnallisen vallankäyttäjiä. Kuvitelma siitä, että ihmiset voitaisiin jakaa syntyperäisten ominaisuuksiensa vuoksi jonkinlaisiin luokkiin ja että nämä luokitellut ihmisryhmät olisivat homogeenisia monoliitteja, on lapsellinen. Se on myös vaarallinen, sillä historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten käy, kun ihmisiä aletaan tällaisen ideologiaperusteisen luokittelun perusteella asettaa arvojärjestykseen ja kohtelemaan eriarvoisesti. Ihmiset ovat yksilöitä. Jokainen ihminen on ainutkertainen olento, jolla on oikeus tulla kohdelluksi omana itsenään ja jonka ihmis- ja perusoikeuksia on tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kunnioittava. Ihmisyyden ja yksilöllisyyden kunnioituksen on oltava kaiken tasa-arvotyön perusta.

Todellisuudessa miehiä, ja jopa keski-ikäisiä valkoisia miehiä, on tietenkin moneen lähtöön. Jotkut toki ovat hyväosaisia ja hyvätuloisia. Jotkut heistä ovat jopa, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran tavoin, etuoikeutettuja vallankäyttäjiä, yhteiskunnan eliittiä. Mutta miehiä, keski-ikäisiä valkoisia miehiä, on suurin joukoin syrjäytyneissä, leipäjonoissa, työttömissä, asunnottomien asuntoloissa ja vankiloissa. Heillä ei ole Jukka Maarianvaaran tavoin mitään merkittävää yhteiskunnallista valtaa, heillä ei ole hänen laillaan kevyttä ja hyväpalkkaista sisätyötä, vaan monet heistä tekevät pitkiä päiviä vaarallisissa ja raskaissa töissä elättääkseen itsensä ja perheensä. He yrittävät vain selvitä päivästä toiseen ja pitävät siinä samalla yhteiskunnan rattaat pyörimässä saamatta siitä koskaan mitään kiitosta. Heidän kohdallaan, sukupuolesta ihonväristä ja iästä on ainoastaan haittaa, koska yhteiskunnan hyvinvointipalveluita ja turvaverkkoja ei ole kehitetty heidänlaisiaan varten. Kun asiat menevät huonosti, he putoavat aivan oman onnensa nojaan. Tasa-arvoviranomaisia, kuten tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaraa, ei heidän kohtalonsa voisi vähemmän kiinnostaa.

Kuvitteleeko tämän episodin jälkeen enää kukaan, että tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara suhtautuisi täydellä vakavuudella miesten, saati sitten keski-ikäisten valkoisten miesten, hänelle lähettämiin kanteluihin? Että hän oikeasti puolustaisi myös heidän oikeuttaan tasa-arvoon ja vastustaisi aktiivisesti heihin kohdistuvaa syrjintää? Kuinka todennäköistä se on?

 

 

[i] https://yle.fi/uutiset/3-10108275

[ii] http://www.miestentasa-arvo.fi/2017/11/09/tasa-arvovaltuutettu-ja-poikiin-kohdistuva-seksuaalinen-hairinta-kouluissa/