Sanna Marinin hallitus on ottanut feminismin eli naisismin entistä vahvemmin politiikkansa perustaksi. Valtiofeminismissämme naisten asiaan keskittymistä perustellaan esimerkiksi sillä, että naiset saivat äänioikeuden ”vasta” vuonna 1906. Se unohdetaan mainita, että tavalliset miehet saivat äänioikeuden yhtä aikaa naisten kanssa. Myös naisten ”vuoroa” miesten valtakauden jälkeen kuulee käytettävän perusteena naisten nostolle. Tällöin kuitenkin jätetään huomiotta se, että vallinneet sukupuoliroolit perustuivat kollektiiviselle tarkoituksenmukaisuudelle, eivätkä nykymiehet ole olleet vaikuttamassa niiden syntyyn missään määrin.
Miesten ja poikien kannalta naisistinen kehitys on huolestuttavaa. Esimerkiksi poikien koulumenestyksen esteistä ei olla kiinnostuneita, vaikka niiden poistaminen olisi tutkimustiedon valossa mahdollista. Poikien sukuelinten leikkelyä ei haluta kriminalisoida, koska sille on olemassa uskonnollis-kulttuurillisia perusteita. Tyttöjen sukuelinten leikkely halutaan kriminalisoida kahteen kertaan, vaikka sillekin on uskonnollis-kulttuurillisia perusteita.
Miehet pakotetaan – palkatta ja eläkekertymättä – armeijaan rauhanaikana ja tykinruoaksi konflikteissa. Naisille on annettu mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen sen jälkeen, kun poliittinen naiseliitti oli keksinyt, että joskus miesten asevelvollisuus voi olla tasa-arvo-ongelma – naisille! Ja kun naisten euroa väitetään miesten euroa pienemmäksi, tätä miesten ilmaista maanpuolustustyötä ei laskelmissa huomioida.
”Naisen euron” ja ”miehen euron” suhdeluvulla vuoden alusta laskettua naisten ”palkkapäivää” vietetään vuosittain äänekkäästi. Vuonna 2019 tuo päivä oli marraskuun alussa, ja loppuvuoden suomalaisten naisten sanottiin työskentelevän ilman palkkaa. Samalla tavalla miesten ja naisten elinajanodotteista laskettuna miesten vuosi päättyy jo itsenäisyyspäivänä. Miesten tasa-arvo ry:n muistutuksista huolimatta miesten kuolinpäivää ei ole vietetty.
Naisilla on syöpäseulat, miehillä ei, vaikka miesten eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä. Kaiken kaikkiaan naisten terveydenhuoltoon käytetään enemmän rahaa kuin miesten terveydenhuoltoon.
Kansainvälistä tyttöjen päivää juhlitaan 11. lokakuuta ja siihen osallistuu laajalti poliitikkoja, yrityksiä ja järjestöjä, eivätkä nämä tahot epäröi kertoa olevansa tyttöjen puolella. 16. toukokuuta vietettävästä kansainvälisestä poikien päivästä ei keskivertosuomalainen tiedä mitään, koska poikien puolelle ei ole asetuttu. Tänä vuonnakaan pojilla ei ollut mitään asiaa esimerkiksi pääministerin sijaiseksi, mutta tytöt ovat säännönmukaisesti kelvanneet.
Naisten päivää juhlitaan näkyvästi 8. maaliskuuta ja esimerkiksi kaupoissa on silloin naiserityisiä tarjouksia. Kansainvälisen miesten päivän huomiointi on jäänyt tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran toksista maskuliinisuutta arvostelleen twiitin varaan. Samana päivänä, 19. marraskuuta vietettävä maailman vessapäivä ei ole antanut miestenpäivän juhlintaan vetoapua.
Oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Eurostatin Tuhansien iskujen maa -tutkimuksen mukaan miehet ja naiset kokevat yhtä paljon lähisuhdeväkivaltaa. Viitteitä on olemassa jopa siitä, että miehet kokevat naisia enemmän vakavaa lähisuhdeväkivaltaa, mutta he eivät kehtaa ilmoittaa siitä. Silti Suomi on ratifioinut identiteettipoliittisesti värittyneen ns. Istanbulin sopimuksen, joka edellyttää naisten, muttei miesten kokeman väkivallan vastaisia toimia ja toimielimiä.
Lähisuhdeväkivaltaa on paheksuttu laajalti ja oikeutetusti, koska siinä tekijä tuhoaa turvallisuuden uhrin lähipiiristä. Kuitenkaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista lähisuhdeväkivallan uhreista ei naisistisessa yhteiskunnassamme olla huolissaan, kunhan rikoksentekijä on nainen; vastasyntyneen lapsensa surmaavalle äidille on rikoslaissa alennettu rangaistus.
Asunnottomista ja itsemurhien tekijöistä suuri valtaosa on miehiä, mutta näiden aiheiden uutisoinneissa naiset ovat keskiössä, koska he ovat erityisiä. Lisäksi naiserityisiä toimia ja elimiä on suunnitteilla ja toiminnassa jatkuvasti. Näille ei tarvita mitään todellista tasa-arvoa tukevia perusteita; riittää, että tuetaan naisia tai tyttöjä. Mieserityisiä toimia ei ole tiedossa.
Miesvaltaisen poliisikoulutuksen pääsykokeissa naishakijoiden minimisuoritusrajat ovat miesten rajoja alemmat. Naisvaltaiseen opettajakoulutukseen haettaessa sukupuolitasoitusta ei anneta miehille. Pienikokoisten tai heikkojen miesten syrjinnästä naisiin nähden ei poliisikoulun pääsykokeissa kanneta huolta.
Koska tasa-arvo ei ole valmis, eikä koskaan valmistukaan, “tasa-arvo” saa jatkuvasti lisää rahaa eduskunnalta. Pintaraapaisuna valtion tämän vuoden budjetista:
- Puoluetuesta viisi prosenttia eli vajaat kaksi miljoonaa euroa tulee ohjata puolueiden naisjärjestöjen toimintaan, vaikka naiskansanedustajat toimivat jo lainkin velvoittamana ihan samoissa puolue-elimissä kuin mieskansanedustajat. Ellei puolueella ole naisjärjestöä, se voi saada vain 95 % puoluetuesta. Jos puolueella on miesjärjestö, sille ei korvamerkitä mitään. Valtiovarainministeriön esityksessä vuodelle 2021 naisismierä on edelleen mukana
- Sosiaali ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston (vuosibudjetti vajaat 6 miljoonaa euroa) tasa-arvoyksikön kaikki yhdeksäntoista viranhaltijaa ovat naisia. Tässä verovaroilla pyöritetyssä suojatyöpaikassa YT-neuvottelut eivät kuulu keinovalikoimaan, niinkuin miesvaltaisilla vientialoilla, jotka tuovat rahaa Suomeen
- Kolmen naisjärjestön valtionapu 918 000 € (laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta)
- Suomen hallituksen kansainvälinen tasa-arvopalkinto, joka voidaan antaa vain naisille, hallinnointikuluineen 450 000 €
- Istanbulin sopimuksen yhteensovittamiselimen toimintaan 300 000 €
- Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan toimintaan 200 000 €
Voidaan todeta, että yhteiskunnassamme miesten rooli on lähinnä suojella ja palvella yhteisöä. Miehet jätetään oman onnensa nojaan ja heitä ei auteta. Miehillä on myös, YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja Suomen perustuslain vastaisesti sukupuolesta johtuvia valtiollisia velvollisuuksia, joita naisilla ei ole. Naisilla on kuitenkin oikeus olla päättämässä ”tasa-arvoisesti” miesten velvollisuuksista.
Elämmekö oikeusvaltiossa vai dominaluolassa?
Tasa-arvon uranuurtaja 