Helsingin hovioikeus vapautti helmikuussa sekä ase- että siviilipalveluksesta kieltäytyneen miehen käräjäoikeudesta saamistaan syytteistä. Samanlaiset syytteet ovat aiemmin vieneet useita miehiä vankeuteen.
Hovioikeus perusteli vapauttavaa päätöstään perustuslain syrjintäkiellolla; koska jehovantodistajamiehet on vapautettu ase- ja siviilipalveluksesta alempiarvoisen lain nojalla, muiden tuomitseminen on perustuslain kieltämää syrjintää uskonnon perusteella.
On hienoa, että vihdoin perustuslain päivänselviin vaatimuksiin aletaan suhtautua vakavasti. Jehovantodistajien erivapauslaki ei kestä päivänvaloa, mutta syrjivyydessään se ei kuitenkaan jää yksin. Vaikka sukupuolenkaan perusteella ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan, miehiä ja naisia kohdellaan monissa laeissa hyvinkin eriarvoisesti.
Asevelvollisuuslaki sekä siviilipalveluslaki pakottavat miehet, mutta ei naisia asepalvelukseen tai siviilipalvelukseen. Jos mies kieltäytyy kaikesta palvelusta, hänet pitää määrätä vankeuteen. Mainitut lait ovat ilmiselvässä ristiriidassa perustuslain kanssa. Kritiikistä ja läntisten naapurimaidemme esimerkistä huolimatta maassamme on vuodesta toiseen jätetty huomiotta se riski, että jonakin päivänä riippumaton oikeusistuin vaatii meilläkin perustuslakia vääntelemättä noudatettavaksi.
Norjassa maanpuolustus on järjestetty tasa-arvoisella, rationaalisella ja Suomenkin perustuslain vaatimalla tavalla. Siellä varushenkilöiden vuotuinen rekrytointi perustuu laskettuun tarpeeseen eikä sukupuoleen.
Kun Suomessa ajatellaan, että huonoinkin suomalainen mies on parempi sotilas kuin paraskaan suomalainen nainen, Norjassa kaikki ikäluokan naiset ja miehet ovat samalla viivalla kutsunnoissa. Palvelukseen otetaan tarvittava määrä alokkaita aloittaen vapaaehtoisista. Koska palvelus on tehty mielekkääksi ja palkitsevaksi, vapaaehtoisia nuoria löytyy vuodesta toiseen enemmän kuin alokkaita tarvitaan. Rekrytoitujen varushenkilöiden enemmistö on miehiä, mutta lähtökohtaisesti kaikilla on yhtäläiset velvollisuudet olla käytettävissä. Norjan mallissa toteutuu mahdollisuuksien ja velvollisuuksien tasa-arvo parhaimmillaan; se antaa sukupuolille niin tasa-arvoiset mahdollisuudet kuin laki pystyy antamaan, mutta se ei velvoita kumpaakaan sukupuolta yksipuolisesti, niin kuin suomalainen asevelvollisuus.
Tasa-arvon uranuurtaja 